Onko kukaan kokeillut kalibroida piekkarin luoteja millään menestyksellä? Mittailin eilen mikrometrillä SK stanua ja Norma taccia ja SK:n luodit jotka käy mulla hyvin oli aika hyvin 5.67-5.68 mm välillä kun taas Norma luodit oli selvästi ovaaleja poikki leikkaukseltaan 5.67-5.70 varianssilla. Mulla on imppuhommista 5.68 mm kalibrointiholkki joten tuuppasin Norman patruunan siihen ja kas kummaa luodista tuli 5.68mm halkaisijainen ja pyöreä. Pitää tehdä noita kalibroituja paukkuja koe-erä ennen seuraavaa ratakäyntiä mutta olisi hauska kuulla jos jollain on enemmän kokemusta aiheesta. Jos tuo toimii niin pitää rakennella oikein kalibrointi laite.
Piekkarin luotien kalibrointi?
- Keskustelun aloittaja rkr
- Aloituspäivä
Long Range
Well-known member
Tärkeä rojekti!!!
En ole luotien paksuuksia kalibroinut.Pelkästään kalibroinut tasa pituiseksi josta kirjoitellutkin.
Hyville valmistuserille on ollut korkealla %:lla yhtäläistä että ne ovat tasamittaisia luodin olakkeesta kannan juureen.
Kannan vahvuuden paksuuden heitot ovat viime vuosina olleet Lapuan paukuissa tosi pieniä.
Luodin paksuuksiin aloin kiinnittämään huomiota kun iäkkäät asentoampujat ampuivat aikoinaan Lapuan Masterlla,josta oli tarjolla luodin paksuudet M ja L. Paksuusero oli +-0,03 mm. L siis paksumpi.
Ja he kertoivat että toisiin piippuihin kävi paremmin L ja toisiin M.
Omaan piekkariini on aina parhaiten käyneet Lapuan erät joissa on ohut luoti eli vaha poistettuna jopa vain 5,66-5,67 mm.
Kun sitten RWS R-50:stä löytyi käyviä lotteja ja niissä luodin paksuus on 5,71-5,715 mm niin laittoi raapimaan päätä.
Alkuun mietin että RWS:n +-10 m/s Lapuaa kovempi Vo olisi syy kun ajattelin että RWS:n luoti tulee Lapuaa pidempänä ulos ja kovempi nopeus vakauttaisi pidemmän luodin....
Lopulta huomasin,että RWS:n luodin laakeripinnan pituus on lyhyempi ja kun kaikki luodit tulevat samanpaksuisena ulos piipun suulta,niin melko tarkasti Lapuan ohut luoti ja RWS:n paksu luoti tulee samanpituisena ulos.
Piekkarin kasapiipuissa kehitys on kulkenut siihen että palkit kaventuneet ja urat leventyneet. Palkin leveyden suhde uran leveyteen on jopa 20 % / 80 %.
Ja palkkien korkeus viety niin matalaksi kuin se vaan mahdollista jotta luoti kuitenkin saadaan varmuudella pyörimään.
Korkeampi palkki aiheuttaa sen että vahaa ei ole palkin päällä ja "voitelua" on vain urien kohdalla.
Oletko rkr innostunut YYA:sta? Neuvo sinä minulle mistä löydän noita kalibrointi holkkeja,niin minä lähetän sinulle vahaa joka varmuudella toimii.
Kalibrointi poistaa vahan ja voimakkaampi kalibrointi myös vahaurat luodista.
Olen kuitenkin ladannut ja ampunut 22 LR luoteja joissa ei ole vahauria ja saanut ihan ok V3 nopeus vaihteluja vaikkei vahauria olekaan.
*Hyvät lotit ovat käyviä ilman valkkausta tai kalibrointia,mutta kun noita käymättömiä eriä on about 20 suhde 1:een niin jos millä tahansa keinolla niitä saisi heräämään eloon niin olisi hyvä juttu.
*Ja parhaatkin huippu lotit käyvät vain about 5:ssä piekkarissa 10:stä.
Muutama havainne kuva.
Ps.Tuossa 1 kuva kuinka piekkarin piippu "glaseroituu".Nallimassa lienee pääosassa. Calfee tehnyt piipulle "deglaseroinnin" eli kevyt läppäyksen.
Kuvassa slugit ennen ja jälkeen. Järkyttävä ero ja ko piippu oli palautunut käyntiinsä.Myös läppäys valos jollaista BC käyttänyt.
Ps2. Voit RKR soitella minulle nollaneljäsataa 186690. Parhaiten tavoittaa iltaisin.
Timppa
En ole luotien paksuuksia kalibroinut.Pelkästään kalibroinut tasa pituiseksi josta kirjoitellutkin.
Hyville valmistuserille on ollut korkealla %:lla yhtäläistä että ne ovat tasamittaisia luodin olakkeesta kannan juureen.
Kannan vahvuuden paksuuden heitot ovat viime vuosina olleet Lapuan paukuissa tosi pieniä.
Luodin paksuuksiin aloin kiinnittämään huomiota kun iäkkäät asentoampujat ampuivat aikoinaan Lapuan Masterlla,josta oli tarjolla luodin paksuudet M ja L. Paksuusero oli +-0,03 mm. L siis paksumpi.
Ja he kertoivat että toisiin piippuihin kävi paremmin L ja toisiin M.
Omaan piekkariini on aina parhaiten käyneet Lapuan erät joissa on ohut luoti eli vaha poistettuna jopa vain 5,66-5,67 mm.
Kun sitten RWS R-50:stä löytyi käyviä lotteja ja niissä luodin paksuus on 5,71-5,715 mm niin laittoi raapimaan päätä.
Alkuun mietin että RWS:n +-10 m/s Lapuaa kovempi Vo olisi syy kun ajattelin että RWS:n luoti tulee Lapuaa pidempänä ulos ja kovempi nopeus vakauttaisi pidemmän luodin....
Lopulta huomasin,että RWS:n luodin laakeripinnan pituus on lyhyempi ja kun kaikki luodit tulevat samanpaksuisena ulos piipun suulta,niin melko tarkasti Lapuan ohut luoti ja RWS:n paksu luoti tulee samanpituisena ulos.
Piekkarin kasapiipuissa kehitys on kulkenut siihen että palkit kaventuneet ja urat leventyneet. Palkin leveyden suhde uran leveyteen on jopa 20 % / 80 %.
Ja palkkien korkeus viety niin matalaksi kuin se vaan mahdollista jotta luoti kuitenkin saadaan varmuudella pyörimään.
Korkeampi palkki aiheuttaa sen että vahaa ei ole palkin päällä ja "voitelua" on vain urien kohdalla.
Oletko rkr innostunut YYA:sta? Neuvo sinä minulle mistä löydän noita kalibrointi holkkeja,niin minä lähetän sinulle vahaa joka varmuudella toimii.
Kalibrointi poistaa vahan ja voimakkaampi kalibrointi myös vahaurat luodista.
Olen kuitenkin ladannut ja ampunut 22 LR luoteja joissa ei ole vahauria ja saanut ihan ok V3 nopeus vaihteluja vaikkei vahauria olekaan.
*Hyvät lotit ovat käyviä ilman valkkausta tai kalibrointia,mutta kun noita käymättömiä eriä on about 20 suhde 1:een niin jos millä tahansa keinolla niitä saisi heräämään eloon niin olisi hyvä juttu.
*Ja parhaatkin huippu lotit käyvät vain about 5:ssä piekkarissa 10:stä.
Muutama havainne kuva.
Ps.Tuossa 1 kuva kuinka piekkarin piippu "glaseroituu".Nallimassa lienee pääosassa. Calfee tehnyt piipulle "deglaseroinnin" eli kevyt läppäyksen.
Kuvassa slugit ennen ja jälkeen. Järkyttävä ero ja ko piippu oli palautunut käyntiinsä.Myös läppäys valos jollaista BC käyttänyt.
Ps2. Voit RKR soitella minulle nollaneljäsataa 186690. Parhaiten tavoittaa iltaisin.
Timppa
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Jari Raudaskoski
Well-known member
Toisaalta rkr...hyvä tieto tuokin; eipä tarvitse jatkossa miettiä tai kokeilla
On se siinä mielessä hyvä tieto että luodin halkaisijan parin sadasosan heitto ei vaikuta. Huono siinä mielessä että jää vaivaamaan miksei tuo Norma sitten käy. SK ja Eley tekee yhtä reikää viidellä kympillä ja Norma ei pysy tuuman ringissä. Normalla on lähtönopeus vaihtelu kohdillaan ja patruunan mitat vastaa SK:ta lukuunottamatta 0.1mm paksumpaa kantaa. Jääköhän jäljelle hylsyn krymppäys ja sitä myötä luodin peräpää ja luodin lähteminen hylsystä vinossa?
Jari Raudaskoski
Well-known member
Jos lähtönopeus ok, niin nallimassa ja ruutimäärä periaatteessa ok. Sitten mennäänkin samaan kuin korkeapaineaseissa...luodin laatu...onko se jotain ongenkohokamaa vai...
Onko tuntuma erilainen lukkoa sulkiessa....? Ainakin itsellä tämä heti aiheuttanut no-no tunteen
Onko tuntuma erilainen lukkoa sulkiessa....? Ainakin itsellä tämä heti aiheuttanut no-no tunteen
Testasin 10/22:lla joten lukko sulkee ihan itse itsensä 
Kokeilin nopsaan ja SK:n patruuna ei tule pesästä aina ulos vetämällä mutta Norman patruuna sen sijaan tulee. Tosin mulla oli ase penkissä ilman liipaisinkoneistoa kun testasin joten tuo ei ollut ihan normaali syöttö. Pitää testata joskus uudelleen. Aikanaan kun tein tuon piipun lyhensin Rugerin patruunapesää niin että SK:lla tulee rihlakosketusta n. millin verran. Norman patruunassa ei näkynyt rihlakosketusta joten näyttää siltä että Norman luoti kapenee aiemmin kuin SK:n.
Kokeilin nopsaan ja SK:n patruuna ei tule pesästä aina ulos vetämällä mutta Norman patruuna sen sijaan tulee. Tosin mulla oli ase penkissä ilman liipaisinkoneistoa kun testasin joten tuo ei ollut ihan normaali syöttö. Pitää testata joskus uudelleen. Aikanaan kun tein tuon piipun lyhensin Rugerin patruunapesää niin että SK:lla tulee rihlakosketusta n. millin verran. Norman patruunassa ei näkynyt rihlakosketusta joten näyttää siltä että Norman luoti kapenee aiemmin kuin SK:n.