Piipun "kuollut piste"

Tunajussi

Well-known member
Tekaisin experimentaalikokeen piippujen soinnin kanssa, kun jotain tekemistä piti keksiä. Ripustelin kankia kattoon rautalangalla ja aikani kolkuttelin messinkivasaralla kylkeen sointua kuunnellakseni. Kokeilin kaikkiaan kuutta eri kankea ja koitin etsiskellä "kuollutta pistettä" sormea kangen pituussuunnassa liikuttelemalla. Kolme kangista oli kartiomallisia, piipun suuuhun kapenevia ja kolme tasapaksua.
Alla olevassa taulukossa päämitat (milleinä) ja lopussa suhdeluku, pituus jaettuna kuolleen pisteen etäisyydellä. Tarkkuus ei ole "satkuluokkaa", koska tarkoitus oli vain suuntaa antavan otoksen tutkiminen.


Onko vain sattumaa (ja otannan vähyyttä), mutta suorilla kangilla on kuollut kohta lähempänä piipun suuta kuin kartionmallisilla. Yllättävän samankaltaisia suhdelukuja tulee myös samanmuotoisten profiilien kesken.

Kunhan kerkiän, niin mittailen seuraavaksi samat kanget persuksistaan ruuvipenkkiin puristettuina.

Tämä testi on tehty sportterin piippuun integroitavan tunerin mitoittamiseksi ja tällä perusteella tuntuu, että Calfeen 2":n poraus ei riitä mihinkään. Uhraan noista jonkun sohlon kangen ja poraa päräytän päästä randomilla het´kohta kuolleeseen pisteeseen asti ja katson kuinka sitten kilisee.

Kokeilin oman pinskun piippua irtaallaan ja tukissa kiinnitettynä (lukko kiinni ja hylsy pesässä), tukkiin kiinnitettynä kuollut piste siirtyi hieman piipun suuhun päin (muutaman sentin), joten petauksella on ehkä merkitystä kuolleeseen pisteeseen.

edit: taulukko vaihdettu kuvaksi, meni sekasotkuksi eri kokoisella näytöllä katsellessa
 
En saanut piippuja soimaan ruustukissa, värähtelyt vaimenivat liiaksi. Kairasin tuohon 8mm kankeen päästä paria kertaluokkaa isomman röörin. Tais ollla jotain 10 mm terä, jolla yletyin sellaiseen 115 mm, en siis ihan tavoitteeseeni 150 mm.
Ripustin kangen uudestaan narusta roikkumaan ja aikani hakattuani löysyn uuden kuolleen pisteen. Kuollut piste oli siirtynyt 21 mm lähemmäs tyveä?
Jotenkin on semmoinen kutina, että ei sitä "vakiokangen" kuollutta pistettä siirretä tunerilla oikeastaan piipun suulle, vaan tunerilla saadaan piipun pää "massahidastettua vakioasemointiin" laukausten välillä. Kuollut piste on ja pysyy profiilin mukaan "vakiopaikassa", mutta mitäs väliä sillä on, jos manipulointi onnistuu toivotulla tavalla.

Ehkä tarvis enemmän paneutua siihen, että piipulle syntyisi mahdollisimman vähän "ruoskaefektiä" laukaisun jälkeen, jäis nuo korjaavat toimenpiteet pienemmiksi.
 
Terve Tunajussi ja kiitokset tutkailusi jakamisesta täällä.

Pääset kohta osallistumaan Calfee vastaan muu maailma kinasteluun "stopping the muzzle" ja "explanation to the node location"-:).

Hankalaahan se tuo värähtelyn/äänen/soinnin kontrollointi on kun pk:n luoti kulkee piipun läpi keskinopeudella 165 m/s piipun läpi ja ääni/sointi kulkee 1500 m/s teräksessä.

Kun parhaat pienoiskiväärit käyvät alle 5 mm:n hajontaa 50 m:iin ja hajonnasta suurin osa tulee paukusta,niin lieneekö parempi kehittää asetta vai paukkua?

Loppukevennys: Tunnettu ampuja Veli Nieminen valoi sotilaskivaarin lukkopiipun betonin sisään 1920-luvulla ja käynti parani olennaisesti.Siinä lienee ollut "stopped muzzle" -:).

Timppa
 
Jotenkin pitää yrittää selvitellä näitä asioita itselleen, ellei muuten niin täällä foorumilla "ääneen kirjoittaen". Joku voi vaikka tökkiä oikeille raiteille. Tarkoitus ei ole saada Calfeesta/muustamaailmasta 6-0 painivoittoa, kunhan nyt omaa projektia saan piirun verran tarkempaan suuntaan. Tähän tuskin yhtä käänteentekevää konstia löytyy, vaan kokonaisuuteen täytyy löytää yhteensopivat komponentit ja hienosäätää ne. Yhtä yksityiskohtaa muuttamalla voi homma mennä persiilleen, vaikka se olisikin hyvä muutos, mutta ei juuri siihen konstruktioon. Calfeen teelmiä apinoidakseen pitää liian moni homma saada 1:1 kopioitua.

Toivottavasti projektin lopuksi ei koko pyssyä ja varusteita valeta pysyvästi betoniin.
 
Moi!
Nuo mitat vaikuttavat olevan aika kaukana omista mittauksistani, jotka kuitenkin rajoittuvat viiteen 6,5 mm:n Kriegerin HV profiiliin (28" pitkä). Kaikissa noissa löytyi kohdat 6,5 - 7 cm:n etäisyydeltä piipunsuusta. Samoin testitapa on hieman erilainen, sillä pidin kankea etusormen ja peukalon välissä sekä taputtelin kankea muovivasaralla. Ns. solmukohdan kyllä löytää ensikertalainenkin sillä solmukohdassa ääni muuttuu pitkäkestoisemmaksi ja samalla siihen tulee syvyyttä lisää.

Tunerin mitoituksen teinsitten normaaliin Calfee -tyyliin.

Samoin hieman offtopikkina. Jos piippu katkaistaan tai porataan tuohon solmukohtaan, muuttuu solmukohdan paikka piipussa...

Ei muuta kun kaikki vain kankia taputtelemaan... :mrgreen:
 
Kuvailemallasi nipistysoteella löytyy tosiaan lähempänä piipunsuuta (pari tuumaa) oleva "sointukohta". Nipistysotteella löytyy myös mittaamastani kohdasta "sointukohta", mutta kankeen pitää kopauttaa eri paikkaan eri mittaustavoilla, muuten sointu sammuu.

Tuossa alla WWA:n sivuilta yksi linkki, jossa joku oli saanut samoja tuloksia omien mittausteni kanssa. Tämän verran kerkesin illalla nappaan talteen, ennen kuin menivät laittaan foorumin privateuseronly tilaan, eikä sinne ole enää asiaa, kun eivät kelpuuttaneet edes "jäseneksi",,,,, pitäköön tunkkinsa
http://www.wwaccuracy.com/showthread.php?220-Sporters-no-cookie-cutters

I found out some interesting things that prompted me to do some research into the matter of similar vibrating bodies that most closely simulate a rifle barrel hanging free like this. Now there are a few instruments that closely simulate this free hanging barrel. The xylophone, the marimba and the vibraphone all use bars that are struck to produce tones. All of these instruments have the bars suspended on two thin chords underneith them and the chords are located 22.4% of the bars length in from each end. These are the 2 nodal points of a freely vibrating bar and you will distinctly see this in the video I've included.

Tämä em. prosenttiluku piti kohtuu "hyvin " paikkansa.

Tässä noden etsintää puupalikasta, piipun päällä suolaa on hieman vaikea saada pysyyn.
http://www.youtube.com/watch?v=i9uZe_nCHCI

Noissa puupalikoissa on tuo node aikas vakioetäisyydellä, koska tukipisteet niiden alla eivät ole joka kalikalle ihan missä sattuu. Toki nämä varmasti hienosäädetään paikalleen, mutta mitoissa puhutaan varmasti milistä/parista.

Mihin tuota nodea sitten tarvitaan, tunerin säätöön joo, mutta onko se oleellista. Näyttää olevan sen verran kissanhännänvetoa ja ihan nyrkkeilymaaottelun juhlatunnelmaa joillain jenkkifoorumeilla, että tiedä sitten mihinkä uskoa.
 
Jep,vesi ei pallon päällä pysy eikä kuulemma hanhen seljääs.

Malcolm Cooper (jo edes mennyt erittäin menestynyt prone shooteri ja tarkkuuskiväärien kehittelijä) magnetisoi aseiden piiput ja sirotteli rautaviila jauhetta piipun päälle ja ampui ja katseli,mihin värähtelyn "solmukohdat" missäkin aseessa asettuu.

Tämä sikäli hyvä systeemi,että toistettavuus on mahdotonta samanpituisilla/saman ´muotoisillakin piipuilla.Piipputeräksen materiaali ei tahdo toistua.Piippukitkakin muuttaa "sointia".
Tuolla siitä tulee tod.näk. "ase/piippukohtainen".

Pakko kait tämäkin on kertoa:

Yritin matkia Cooperia ja magnetisoida piipun super magneeteilla.No niin,nyt on supermagneetit täynnä rautaviila jauhetta ja myytinmurtaja miettii jotain muita keinoja-:).

Timppa
 
Back
Ylös