Piipun läppäys aineet?

rkr

Member
Mitähän tahnaa ihmiset ovat käyttäneet piipun läppäys hommissa? Olen kuullut juttua puolesta ja vastaan timanttipohjaisiin tahnoihin, kovat hituset kuulemma uppoavat piippuun ja aiheuttavat hioutumisen jatkumista. Noita timattitahnoja saa kuitenkin missä tahansa karkeudessa kiinasta tilaamalla. Eräs vanhan liiton ampuja käytti piimaata sekoitettuna paksuun öljyyn, helppo ja halpa tehdä eikä ainakaan uppoa teräkseen sisään. Kyseinen herra saavutti varsin hyviä tuloksia tuolla metodilla. Sitten on Wheelersin tahnat ja JB bore paste ja jotkut ovat venttiilinhiomatahnaakin käyttäneet. Autosolillakin on piippuja kiilloteltu ja joku käytti jopa hammastahnaa kuuleman mukaan. Olisi kiva kuulla mitä täällä Suomen niemellä kannattaa käyttää, mulla on tuossa yksi piippu joka kaipaisi hiukan jynssäämistä.
 
Kun kokosimme läppäämisen tiedonmuruja Bill Calfeeltä, Erkki Mäkiseltä yms. kokeneilta läppääjiltä,niin aineista lausuivat:

"Alumiini oxidi ja silicon carbidi molemmat toimii hionta aineena hyvin.Alumiinioksidissa 150 grit ja silicon carbidi 180 grit.Alumiinioksidi murenee/kuluu nopeammin."

PTK käytti tuota piimaata öljyyn sekoitettuna.Ampukolvaukset karkeille esim. Toz piipuille hän teki kyllä eri gritin omaavilla timantti tahnoilla.
Ne olivat kyllä mustia piippuja jotka muutenkin tarttevat äkäisemmin purevia aineita kuin pehmeämmät 416 R tms. "rosteri piiput".

Tuonne kokosin joskus läppäämisestä tiedonmuruja:

www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=21631.0

Timppa
 
  • Tykkään
Reaktiot: rkr
Nuo mainitsemasi grit karkeudet kuulostavat hiukan rajuilta, yleensä on puhuttu jostain 400 grit tahnasta silloin kun karkeus on mainittu läppäys keskusteluissa (mitä ei yleensä mainita) - tosin tuo taitaa olla JB bore pasten karkeus joka ei ilmeisesti ole tarkoitukseen paras mahdollinen. Brownells myy alumiinioksidi tahnaa 600 ja 800 grit karkeuksissa, tosin niiden käyttötarkoituksissa ei ole mainittu piippujen läppäystä vaan muiden komponenttien kiillotus. Chemicon venttiilinhiomatahna joka on silikonikarbidia tulee tuplapurkeissa 80/220 grit karkeudessa, tuo hienompi olisi ihan toimiva ratkaisu jos tuo 180 grit pitää paikkansa. Olen sillä itseasiassa yhtä piippua ampuma läpännyt eikä se ainakaan huonommaksi mennyt. Wheelerin tahnat on 220-600 grit välillä mutta saatavuus Suomessa todella huono. Motonetin Permatex tahna on 70 micronia eli noin 200 grit karkeuksista.
 
Viimeksi muokattu:
Karkeammilla joutuu aloittamaan varsinkin jos on vetorihlattu musta piippu (työstöuria ja kova materiaali) ja/tai tarttee läpätä piippu kartiokkaaksi, suuta kohti supistuvaksi.

*Piekkarin piippua ei voi saada liian sileäksi hienoillakaan tahnoilla.

*Keskisytytteisten piippuja ei ole hyvä liian sileäksi hinkata!!!

Tuossa mm. Butch Lambertin viesti asiasta:

Most barrelmakers don't lap finer than 320 grit. It can cause copper fouling if the finish is too fine.
Butch

Tiedon murujen keräämisen ja Mäkisen Erkin "kurssituksen" jälkeen olen vain 2 piippua läpännyt.
Tarkkuuden muutoksesta en osaa sanoa kun tuo toinen on Mäkisen tekemä 22 LR piippu ja en ole ampunut sillä ennen / jälkeen.
Tuo mökki impparin piipun läppääminen pudotti V3 nopeushajonnan pirusti pienemmäksi läppäyksen jälkeen kyllä.

Timppa

Ps. Vasta edesmennyt Bill Calfee keskittyi VAIN huippupiekkareiden valmistukseen ja niiden piippujen läppäämiseen.
Pyynnöstäni hiukan opasti meitä ja Juha S rakenteli läppäys välineitä osin myös Calfeen ohjeiden mukaan.

Tuossa Bill opastaa hiukan norjalaista Oyvindia läppäys savottaan:


Bill poistui keskuudestamme muutama viikko sitten mutta keskustelut tallessa.
Utelin häneltä niin paljon asioita,että lopulta avasivat oman "Timo forum" osion etten sotke muita keskusteluja-:).

Kun laitat hakusanaksi "Lapping" niin saat Calfeen kirjoituksia / keskustelua esille.Nuo koskevat VAIN piekkareiden pehmeitä rosteri piippuja.

*Bill käytti yhden piipun läppäämiseen aikaa jopa 3 päivää.


Timppa
 
Kiitos tästä, riittää opiskeltavaa. Tuolla on Sean Peron video läppäämisestä, saanut ihan toimivia piippuja hänkin aikaiseksi:
 
Pari piipun läppäystä on onnistunut , kaksi ei huonontanut , mutta viimeinen aihio on ollut vaikea . Siitä ei tule mitään .
 
Tosiaan jos tarvitsee poistaa materiaalia piipun alusta , niin vaatii aika karkeaa ainetta. kyllä se siliää joskus.
 
Yritimme porukalla hiukan saada läppäämisen osaamista talteen.Oikeita osaajia on Suomessa ja maailmallakin ollut tosi vähän ja nekin harvat lopettaneet syystä tai toisesta.

Valmetin asetehtaalla oli ollut mies,joka ollut tosi hyvä.Jäljitin häntä,mutta tuttuni Valmetilta (Timo Hyytinen) kertoi että ko hlö on jo dementoitunut kovin ja kertoi ettei kannata soittaa.

Asemestari Erkki Torokin lopetti sepän touhut.Hän osasi läpätä piekkarin piiputkin kartiokkaaksi.Huomasivat sen auttavan vahan kulkeutumista pakkasella ampumahiihto piekkareiden piipuissa mm.

USA on yli 200 miljoonainen kansa ja sielläkin OIKEIN osaavia läppääjiä on vain kourallinen muutamien piipputehtaiden palveluksessa.
Piekkari puolella tunnetuin Muller piippupajan piiput läppäävä Paul Tolvstad.

Mutta piipun yhtä tärkeintä estettä HUIPPUKÄYNNILLE eli epätasaista rihlannousua ei läppääminen tai mikään muukaan enää korjaa.
Pienikin ero nousun tasaisuudessa aiheuttaa luodin läpi mennessä "törmäilyä" luodille ja aiheuttaa jopa ohivuotoa luodin rihlauriin.Ja vaihtelevaa piippuvärähtelyä.Ei käy sanottiin pankissa.

Jenkeissä tutkivat vanhoja ERITTÄIN HYVIN käyneitä kasapiippuja ja niistä löytyi mittauksissa yxi yhteinen nimittäjä ja se oli tasainen rihlan nousu perästä suulle.Gain Twistissäkin rihlauksen on kiristyttävä suuta kohti TASAISESTI, ei nykien.

Tuossa kuvassa näkyy mittaustuloksia ja kuvaus kuvatun piipun käynnistä.

Timppa
 

Liitteet

  • Rihlan nousun tasaisuus vrt. epätasaisuus.jpg
    Rihlan nousun tasaisuus vrt. epätasaisuus.jpg
    89,6 KB · Katselut: 6
Back
Ylös