Puuhastelua tunerin kanssa...

Onhan asiaa puitu aiemminkn....mutta kerron omia kokemuksia. Toivon muidenkin antavan kommentteja.
Kyseessä .22lr pienoiskivääri rakenneltu sellainen. Moni kisoissa nähnytkin "pyssykäni".
Piipun pituus 620mm . Olen "puskista" kuullut, että testit ammutaan pidemmillä piipuilla. Patruunalaatikon
päässähän on ainakin "lapuan" merkattu lähtönopeus.
Joten käytännössä uskoisin lähtönopeuksien olevan lyh.piipuissa isommat. Tosin nuo merkinnäthän on vain " numeroita".
Mutta asiaan...kokeilin kahta ns. sinivalkoista patruunaa. Lähtönopeudet ilm. 326m/s ja 330m/s.
Patruunat oli pituus tsekattu, noista tuo nopeampi oli himpun pidempi.
Kokeilin samalla tunerin asetuksella molempia, tosin matka oli vain 25m. Kaikki vermeet käytössä mitkä kisoissakin, tosin pöytä ei hiabilla nostettava.
Tuo tunerin ns. alkuasetus löytyy patruunoita säästäen Purdyn laskentakaavan mukaan. Eli jos sanois savolaisittain EI OLLA
KAAKANA!
Pienen hifistelyn jälkeen tuo hidas rupes käymään nätisti, mutta nopea vaati vielä virittelyä. Pystyhajontaa....
Joutu säätämään tuneria aika ROIMASTi pidemmälle, eli 5 clik - 0,19mm.
Näyttäs piipun värähtely olevan varmaankin erilainen noinkin pienillä nop.eroilla.
Tuskin tuo minun aseen piippu on mikään luonnonoikku....mites teillä muilla tunerin käyttäjillä?

Mielenkiintoinen pohdinta tämä tunerin säätö / patruunan lähtönopeus. Kun olisi aina mahdollisuus varata itselleen samaa patruunalottia mahdollisimman paljon (rahakysymys), niin pärjäisi vähemmällä säätämisellä.
Kyllähän meillä alkaa kalusto olla siinä laadussa, että sisällä ammutaan todella hyvin. Minua kiinnostaisi kuitenkin tietää/kuulla piekkaristien kokemuksia tunerin säätämisestä ulko-olosuhteita varten. Ajatuksella, että paukku kestäisi paremmin tuulta. Itsellä "paha aavistus", että viime kesänä hylkäsin hyvän tuneriasetuksen vain siksi, että se toinen asetus kävi sisällä niin hyvin.
Ppc-puolella puhutaan yleisesti luodin tuulenkestävyydestä. Olisiko sieltä havaintoja/apuja piekkaripuolelle?

Tauluhan ei valehtele ja Einarin ase yksilö käyttäytyy just noin kuten taulut kertoo noilla eri patruunoilla/tunerin asetuksilla.

Meillä on vielä täällä Härmässä senverran lyhyt käyttökokemus takana tunereista,joten ei saada vielä edes kunnon "professoritason" kiistoja aikaan.

Aina ei tartte tietää miksi joku asia toimii ja JR opastanut,että älä korjaa jos toimii.Kuitenkin ihminen on utelias eläin ja haluaa selvittää jonkun asian taustalla olevan ilmiön.

Piekkaritiimilläkin noilla asioilla kyllä kovin päätämme vaivattu.

Noita professoritason kiistoja piekkarin ympärillä kyllä maailmalla ollut/on.

1) Onko positiivista kompensaatiota olemassa? Eli oikean suuntainen piipun suun värähdys korjaisi Vo lähtönopeus erosta syntyvää pystyhajontaa.Eli luoti lähtisi piipun suun pystyliikkeen aikana.

"Professori Kolben" kanta näkyy tuossa:

www.geoffrey-kolbe.com/articles/rimfire_accuracy/tuning_a_barrel.htm

*Toinen kanta on pysähtyneen piipun suun ajatus.Eli tunerilla löydetään sellainen kohta,että se sietää tietyn verran luodin piippuajan vaihtelua ja luoti lähtee aina piipun suun ollessa värähtelyn kuolokohdassa pysähtyneenä.
Mutta kun tuo Vo hajonta on vain yksi erilaista värähdystä aiheuttava asia ja vaikka Vo näkyy mittarissa sama luku,luodin kiihtyvyys on voinut olla erilainen ja sitä myötä piippu värähdyskin erilainen.Esim luodin kosketuspinta ylimenoon vaihtelee eripituisissa patruunoissa ja kun lepokitka on suurempi kuin liikekitka,niin painekäyrä alussa muuttuu ja erilainen värähdys lähtee.Ja kiihtyvyys muuttuu.
Eräs saksalais setä oli juuri mitannut piekkarissa piippuvärähtelyn muutosta jos patruunassa on kieroutta eli runouttia tai sitten ei ole ja olipahan iso ero piipun värähtelytaajuudessa pelkästään siitä johtuenkin.
Vaikka patruunan runout oikeaa pääosin pesään työnnettäessä,niin silloinhan hylsyn suun ja luodin olakkeen väliin tulee toiselle puolelle tilaa ja erilainen värähdys seurauksena.Ja mahdollisesti luodin perän muodonmuutos,joka saa luodin epävakaaksi.

Vilkaiskaa tuo videon pätkä,jossa näkyy kuinka boat tail luodilla ammuttaessa paine pulssi ohittaa luodin ja aiheuttaa luodille epävakautta.
Flat base luodilla tuota ei tapahdu ja se vakautuu nopeammin.

www.youtube.com/watch?v=ZDUL_1vrABI

Mietitään hiukan numeroiden valossa:

Luodin tasopinnan (laakeripinnan) ulostulo aika piipun suulta karkeasti muutamalle kaliiperille:

Laakeripinnat (tasopinnat) riippuu tietty luodeista,mutta about:

Piekkari n.6 mm

6 PPC n.5 mm

7 mm n.12 mm

Luotien ulostulo aika piipun suulta

*Piekkari tasopinta perän tyssäytymisen jälkeen noin 6 mm--> 0,006 m / 326 m/s = 0,0000184 s.

Jos Vo on 321 m/s--> 0,006 m / 321 m/s = 0,0000187 s.

Erotus on 0,0000004 s.

*6 PPC laakeripinta 0,005 m / 1020 m/s = 0,0000049 s

*7 mm laakeripinta 0,012 m / 880 m/s = 0,0000136 s

Eli piekkarin luodin tasopinnan ulostulo piipun suulla kestää n. 3,8 kertaa pidempään kuin PPC.n luodin.

No sitten:

*Meillä on parhaissakin piekkarin paukuissa n.5 m/s nopeuserot hitaimpien ja nopeimpien välillä.

*Maailman paraskäyntisilläkin piekkareilla on jäljellä pystyhajontaa n.4 mm 50 m:iin.

*Tuo 4 mm pystyhajonta muodostunee jo tuosta 5 m/s nopeuserosta.

Mitä noista numeroista voimme päätellä/ ajatella?

*Jos piekkarilla saavutetaan 10 mm käynti ulkolaidasta mitattuna 50 m:iin,niin onko nirvana saavutettu ja aseesta mitattu kaikki irti ja VAIN patruunan parantaminen voi enää auttaa?

*Positiiviseen kompensaatioon vaikea uskoa,kun kukaan ei maailmassa saa tuota piekkarin pystyhajontaa alle tuon maagisen 0,15 " (3,8 mm) 50 m:iin.

*JOS/KUN tuo jäljellä oleva pieni hajonta syntyy patruunasta,niin onko tunereilla saavutettu se taso ettei piippuvärähtely enää lisääkään hajontaa???

Eli piipun suun pysähdyksissä olo aika olisi pidempi kuin tuo 0,0000004 s ja silloin 321 m/s ja 326 m/s lähtisi piipun suun pysähdyksen aikana EIKÄ piipun suun liikkeen aikana.


Timppa

Ps.Toinen kiistan aihe maailmalla on se että kun oikea tuninki piekkariin löydetään tarvitseeko esim. lämpötilan mukaan säätää TUNERIN asetusta.

Jossakin tuo raja kulkee nopeusluokan suhteenkin. Ja miksi noita eriäviä näkemyksiä sitten syntyy? No takuulla on esim. niin homogeenisia piippuja,jotka eivät ole niin herkkiä patruunasta tuleville värähdyksille kuin joku toinen.
Tapanin Turbo ollut hyvä referenssi tuosta eli käy huippuhyvin +4 asteessa ja 20 + asteessa ILMAN tunerin asetuksen muuttamista.

Ps.2.Tuo TeeHoon esille nostama "asetus/lataus" joka vie vähemmän tuuleen on kyllä ihan oman keskustelun aihe ja TODELLA mielenkiintoinen aihe.

Tunnetusti ppc puolella tuulenkestävyyttä parannetaan kovemmalla lähtönopeudella. Sama onnistuu tiheämmällä.rihlannousulla.

Tuuneripuolella vannotaan Beggsin, Bukysin tai Harrelsin nimeen. 2015 St Louisissa vain minulla oli tuuneri, 2019 Calgaryssa jo kolmasosalla.

Itselläni on menossa jo kuudes sukupolvi 15 vuoden aikana. Ensin käytin kaksirenkaista beggsiä kaksi versiota. Sitten Kinnusen avulla tuli vielä kolmas versio. Tämän jälkeen suunnittelin yksiosaisen tuunerin, mutta se oli liian raskas ja teetin siitä Kinnusella kevennetyn version. Sekin toimi korkeintaan tyydyttävästi. Nyt on menossa sellainen versio, joka vaikuttaa lupaavalta. Sillä näyttää voivan muuttaa piipun värähtelyä kahdessa ulortuvuudessa: pysty- ja vaakasuunnassa.

Täytyy noista askin päässä olevista nop.numeroista hieman jorista. Kuten aloituskommentissani mainitsin, että nehän on vain "numeroita". Mikä todellinen nopeus on sitä ei ole tiedossa. Varustuksiini ei kuulu VIELÄ nop.mittaria.
Mutta se siitä. Testaan vielä varmaan rws:llä tuota tunerin käytöstä. Rws:n nopeus ylittää lapualaisten lukemat??
Muistan jossakin törmmänneen myös tuohon lämpötilan vaikutukseen aseen käyntiin. Saatto olla erään jo uransa lopettaneen asemestarin ilmaisu. Jotain kuitenkin siihen suuntaan, että "kylmässä" käynti paranee.
Varmaan piipunsuu ja piippu supistuu/laajenee? No, nämäkin on varmaan asekohtaisia.........
Sivuan vielä tuota kaleviys:n kommenttia ppc-puolella......kovempi lähtönopeus, parempi tuulensieto?
Eletäänkö ppc-puolella omaa elämäänsä? En kumoa teoriaa, mutta ehken joku hieman avautuu näin ummikolle!
Itsekin saanen vaihtopiipun omaan 22:een. Istutan siihen tod.näköisesti beggs-tyypisen tunerin.
Tuleepahan tuneri ja piippu saman sepän käsistä...
Taisin juuri ja juuri pysyä aiheessa...."kuunnellaan"

---pystyy säätämään sivu- ja pystyheittoa kahdessa ulottuvuudessa. Tarkoitatko, että erikseen? ensin säädetään sivuhajonta pelkäksi pystyhajonnaksi ja sitten pystäri säädetään niin, että poraa yhtä reikää?

Ei toki. Erikseen säädetään ensin iskemät niin, että ne lähtevät piipun suusta 12 - 6 akselilla eli vakioidaan värähtelyn sivukallistus. Näissä puitteissa sitten rustataan pysty - ja vaakahajonta.

Kuulostaa mahdottomalta, mutta ei ole.

Vastaus Einarille näin pitkän kaavan mukaan, kun en hallitse quote -toimintoa. Ehkä joku viisaampi neuvoo.

Suuremmmalla lähtönopeudella ja / tai kireämmällä rihlannousulla saadaan luoti pyörimään nopeammin. Silloin luoti vastustaa paremmin poikkeuttavia voimia. Tämä perustuu fysiikasta tuttuun jatkavuuden lakiin.

Lainaus jostain vähän aikaisemmasta keskustelusta:
"Hyrrävoimaksi nimitetään mekaniikan ilmiötä, jonka mukaan nopeasti pyörivä hyrrä pyrkii vastustamaan akselin asentoon kohdistuvia muutoksia."

"Mekaniikan I peruslaki, eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkavuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki)
Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy levossa, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia."

Hyrrävoima ja jatkuvuuden laki ei ole sama asia. Esim kuin luoti lentää ja pyörii akselinsa ympäri ja siihen vaikuttaa sivutuuli, niin sivutuuli ei pyri epäväkauttamaan luodin pyörimisen pituusakselin asentoa vaan siirtämään luotia tuulen suuntaan pituusakseleineen päivineen. Luodin pituusakselin asentoa ja vakautta häiritsee muut tekijät, kuten prekessio ja nutaatio, joiden vaikutuksesta luodin pyörimisen pituusakseli on menosuuntaan vai keskimäärin. Jos luodin pyörimisnopeus on "oikea", niin luodin lentorata on sen kaaren tangentin suuntainen, mutta on silti staattisesti epästabiili. Luodin pyörimisen takia luodin lentorataa häiritsee muutkin tekijät, kuten hyrräpoikkeama, magnus efekti ja poisson efekti. Osa näistä vaikutuksista kumoaa toisensa joissakin määrin.

Jouko

Tuossapa asia on erittäin hyvin kerrottu ja selkeästi.
Muutenhan kaikki ampuisivat 7-8” nousulla PPC:tä ja luoti lentäisi vain suoraan ja samaan reikään.

T.tomi