Matkaan lähdettiin Marko T kanssa. Sopivasti lähtöpäivän aamuna Vooortti sytytti jonkin vikavalon kojetauluun

Tukholmasta ajelimme Tanskan kautta (lautoilla) Saksaan, joissa yövyimme la-su. Aamulla aikaisin matkaan ja iltapäivällä olimme radalla. 80 hehtaarin alue, niin siinä saa jo ajella rata-alueellakin.
Testailin parit jutut jo tuolloin, lähinnä parin asian poissulkemiseksi ja se oli erittäin hyvin tehty. Ma oli viimeinen treenipäivä ja aika ok oli käynti, mutta päätin jo tuolloin, että yritän ainakin olla "hereillä" koko ajan ja ruuvasin kyllä paukkua surutta kesken kisaakin.
Marko oli buukannut hotellin jo kesällä ja vaikka tuo ei mikään Hilton ollutkaan, niin kaikki toimi ja radalle alle 10 min. ajo. Kaupunki itsessään noin 50 tuh. asukkaan kaupunki ja kun ei ole mikään turistirysä, niin englannilla ei oikein sujunut, mutta huitomalla loput. Kaikesta selvittiin !
Kisat alkoivat ti, LV 100. Kelit oli sellaista superleppoisaa aamuisin, mutta itse en kyllä luottanut siihen ja useampina päivinä jonkinlaista tuulta virisikin. Se näyttää ko. sisäradalla aika raflaavalta, mutta vienti ei ei kyllä ole kuin 1/4 mihin meillä on totuttu. Tuossa "kottaa" helposti turhaan. Ammuin muistaakseni 18/20 sarjaa keskeyttämättä ja nuo pari, jotka jouduin keskeyttämään, onnistuivat alataulun kautta hienosti. Paukkuja meni kyllä aika paljon per erä.
Tuuli kun rauhoittui, niin monena päivänä ilmaantui inhottavaa "Itävalta 2007" värettä. Ei siis näy oikein kunnolla, mutta siellä se on

Ranskalaiset olivat tutkineet tuulihommia mm. savuilla, joten etulyöntiasemassa kisaan lähtivät. Ja se myös näkyi tuloksissa. Fischbach oli aivan omaa luokkaansa tuon 4 päivää. Me muut matelimme perässä ja Two Gunissa erot olivat tosi pieniä sijoilla 2-4, mutta onneksi tällä kertaa meikäläisen eduksi.
Kalusto mulla: vanha Stolle, jossa Krieger 13,5" (KIITOS Ilkka), luotina vanha Barts 68 BT. Jokin ihmeen etiäinen pisti minut siirtämään syrjään tuon luotilaatikon jo vuosia sitten -suurkilpailun varalle - ja nyt se kisa tuli. Hienosti toimi



Ampujan takki kyllä tyhjeni 3 päivän ampumisen jälkeen ja loppu oli totaalista rimpuilua. LV 200 olisi ollut ehkä paljon enemmänkin tarjolla, mutta töppäilin sekä paukun että itseni kanssa. Voimat hupeni... 300m kisa oli jo sitten surkuhupaisaa ja jos vielä johonkin suurempaan kisaan lähden, niin 4 päivää riittää.
Olosuhteita on hieman vaikea kuvailla näin ex tempore, mutta jos joku keksii vaikka kysyä jotain, niin nyt asiat olisivat vielä tuoreessa muistissa. Järjestelyt olivat melko ok, mutta jahka jenkit tuonne ilmaantuvat ensi vuonna, niin ammunnanjohtajien on syytä pysyä tonteillaan. Muutama vaaratilanne otti silmään. Mutta yksi asia oli hienosti hoidettu : PALKINTOJEN JAKO !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kerrankin oli suunniteltu homma hienosti, niin tuntui aika arvokkaalta tepastella podiumille. Toki, meitä vartenhan sitä ei ollut suunniteltu, vaan samassa paikassa jaetaan aina palkinnot ko. radalla. Videotykit, musiikki jne. oli toimivaa ja tyylikästä!
Paluumatkalle säntäsimme la-iltana palkintojen jaon jälkeen. Yhtä soittoa Tukholmaan 2500 km ja kuten arvoisa lukija arvaatkin, niin mitään järkeä tuossa ei ollut



Parit 20 min. nokoset otimme matkalla. Laivalla pitsat ja nukkumaan...jostain kumman syystä uni tuli aika sukkelasti.
Porukalla värkättiin viirit jne. Bosse ja Jonas olivat "puntarivastaavat". Kiitos heille ja muillekin...kaikki toimi, mitään ei puuttunut ja seuraavalla kerralla voi tehdä asiat taas hieman toisin ja paremmin. Janne hoiti tiedottamisen ja muun ratainfon ERINOMAISESTI !!!
Jos joku ensi syksynä menossa, niin saa kysyä, jos jotain juolahtaa mieleen !
Kiitokset onnitteluista ja tsemppaamisesta ihan KAIKILLE !!!
