Lapuan pienoiskiväärien patruunat

Jo pidenmän aikaa kilpailijoiden keskuudessa on puhuttu noista lapuan patruunoiden tasalaatuisuudesta,vaikka itse en ole ampunut nuilla,niin ne kerrat kun radalla noita on testattu on joukkoon osunut noita vaimeita latauksia jotka tekee rökäleen tauluun.

-mistä moiset johtuu ja voiko asialle tehdä mitään :?:
-onko pienoiskivääripatruunaa jonka tasalaatuisuuden vuoksi voisi nostaa ykköseksi yli muiden :?:
-tämä vain siksi että pojat kilpailee tosissaan myös ulkomailla ,jolloin noihin lussuihin ei olisi varaa :roll:
-nyt kun on kaamos ,asialle voisi tehdä jotain ennen kisakautta,vaikka Lapuan edustajan kommentti jos ei muukaan auta :!:

Piekkarimiehet nyt kissa pöydälle rohkeasti,tässä ei olla haukkumassa vaan parantamassa asiaa,vaikka yhteistyöllä :wink:

xx

Hyvä SKe !
X-ACT patruunaa löytyy varastosta ja heti alkuvuodesta on tulossa riittävästi lisää. Se, että ko. patruunaa ei löydy kauppiaan hyllystä ei välttämättä kerro siitä, että patruunaa ei saa.
Otapa yhteyttä kauppiaaseen ja ilmoita, että tarvitset X-Act-patruunaa.

Piekkarin patruunasta heti kättelyssä sen verran, että ehkä olisi ollut loppupelissä parempi niin, että koko .22 LR kaliberia ei olisi keksitty ollenkaan...
Tämän patruunan TEOLLINEN valmistus ja sen huippulaadun sekä tasaisen suorituskyvyn saaminen on lähinnä patruunan koosta johtuen niin tarkaa ja olemattomia toleransseja vaativaa valmistusteknologiaa, että voidaan puhua jo High-Tech teknologiasta.
Maailmassa on käytönnössä LAPUA:n lisäksi kaksi muuta pienoiskiväärin patruunan valmistajaa, joiden laatutaso vastaa kasa- ja rata-ampujien äärimmäisen kovia vaatimuksia.
Tämä siksi, että 10 vuoden perspektiivillä niin rata- kuin kasakisojen EM, MC, MM sekä olympia karkeloihin perustuvalla kisastatistiikalla pystyn toteamaan näiden kolmen valmistajan olleen aika yhteneviä käyttäjämäärien suhteen kuten myös saavutetuilla menestyksillä mitaten.

Kuten monet teistä tietää LAPUA on keskittänyt .22 LR patruunoiden tuotannon Lapua GmbH:n tehtaalle Schönebeckiin ja tehnyt sinne sen kokoluokan kone- ja linja investointeja, että nämä kaksi muuta valmistajaa oletetaan tippuvan kelkasta lähivuosina.
Mikään uusi ei tietystikään synny sormia napsauttamalla vaan uusien koneiden sisäänajo ja huipputuotteiden valmistaminen ovat ottaneet oman aikansa. Kuluneen vuoden tuotantoammuntaraporttien sekä testiasema myyntien valossa voin todeta, että NYT tunnelin päässä näkyy valoa!!! Koko projektille asetettu osunta tavoite lähestyy vauhdilla ja X-Act patruunaa löytyy heti varastosta myös suomalaisille huippuampujille.

Tuohon edellä mainitsemaani perspektiiviin edelleen pohjaten kehotan kaikkia teitä olemaan myös erittäin kriittisiä patruunoiden ohella myös aseen toimivuuden ja PIIPUN laadun suhteen. Tämä siksi että olemme todenneet tuhansien testiammuntojen ohella, että toisiin piippuihin löytyy huomattavasti helpommin huippu kasaa antavia patruunaeriä - useita sellaisia. Ammuntahan muodostuu aina, lajiin katsomatta kolmesta tekijästä; patruunasta, aseesta ja ampujasta.
Sen parhaan ase-patruuna kombinaation löytämiseksi käyttäkää nyt talvella - hyvissä ajoin ennen kauden alkua - hyväksenne testiasemien palveluita, niin Lapualla kuin Schönebeckissä jotta ensi kesän kisakaudesta tulee menestyksekäs.
Jensin kautta pyörähtää myös se Lapuan ja SAL välisen yhteistyösopimuksen mukainen sponsorointipaketti kasa-ampujille, jonka kohdistuksen määrittelee kasa-ammuntajaos.

...niin ja jotta tämä ei olisi turhan positiivinen viesti, niin voin myös sen luvata että meidän elinaikana on turha odottaa saavansa sellaista .22 LR patruunaa joka kymmenellä laukauksella tekee 50/100 m matkoille tasan 5,67 mm halkaisijaa olevan reiän...

Lukaisin juuri Rifleman´s guide to Rimfire ammunition kirjan joka lienee paras olemassaoleva katsaus markkinoiden patruunatilanteeseen. Teos on sikäli hiukan vanhentunut että se ei sisällä testejä lapuan uusista patruunoista. Sen sijaan monista muista kirjassa on kohtuullisen kattavasti mittauksia ja testejä. Tämän kirjan lisäksi olen aika pitkälle kollannut kaikki netistä löytämäni keskustelut ja testit pienoiskiväärin patruunoista.

Jottei tämä mene ihan yhden merkin suosimiseksi niin eleyn tenex taitaa olla patruuna jolla on edelleen saavutettu kansainvälisesti kilpailuissa paras menestys. Edellämainitun kirjan kirjoittajan näkemys oli että tasalaatuisin koskaan valmistettu 22lr. patruuna oli Federal Gold medal ultra match jonka valmistus on nykyisin lopetettu. Samanlaisia viitteitä olen löytänyt muualtakin.

Patruunan käynti kun riippuu paljolti aseen pesityksestä, piippuvärähtelyistä ja monesta muusta tekijästä on laadun vertailu ampumalla todella vaikeaa. Näkisin että jos haluaa päästä käynnin osalta parhaisiin tuloksiin kannattaa patruunoita ja niiden komponentteja vertailla puntarilla, mikrometrillä, työntömitalla ja lopuksi lähtönopeusmittarilla. Vasta näiden testien jälkeen parhaiten menestyneillä patruunoilla on hyvät edellytykset huippukäyntiin. Helposti mitattavat suureet antavat jo todella hyvän viitteen patruunan kokonaislaadusta. Toki mittaamatta jää tärkeitä asioita kuten vahan sopivuus ja toimivuus erilaisissa lämpötiloissa. Nämä mittaukset eivät kuitenkaan ole läheskään yhtä eksakteja.

Näkisin että tällä hetkellä markkinoilla olevista patruunoista nämä testit läpäisevät parhaiten Eley tenex ja Lapua x-act. Ero näiden eduksi ei tosin välttämättä ole kovinkaan suuri. Mutta jos pesittää aseensa jommalle kummalle sopivaksi ja säätää koron piipputuunerilla kohdalleen niin ollaan varmasti ainakin kohtuullisen lähellä optimia. Kisassahan se antaa jo hyvät menestymisen mahdollisuudet kun pienet marginaalierot peittyvät tuulenlukutaitoihin.

Olen miettynyt myös keskisytytteisten puolella toimivaksi todetun OBT - hypoteesin vaikutusta 22 lr.ssä. Quickloadilla tehdyt analyysit viittaavat kuitenkin siihen että piippuajan vaihtelu on liian suurta jotta patruunalla voitaisiin pysyä ikkunan sisällä. Näin ollen piippuvärähtelyn ensimmäiset ominaismuodot ja paineen vaikutuksesta aiheutuvat muodonmuutokset ovat avainasemassa kun haetaan piippuvärähtelyjen optimia. Tuo optimihan löytyy sitten tuunerilla.

xx

Tässä tuli nyt ilmeisesti jonkinlaisia väärinkäsityksiä. Kun puhuin patruunoiden laadusta en tarkoittanut valikointia vaan puhuin ihan yleisesti tasalaatuisen patruunan etsintää. Saman patruunamallin sisällä laatuvaihtelu on varmasti erittäin pientä valmistuserästä riippumatta. Miksi sitten saman patruunan eri valmistuserät käyvät erilailla? Syy täytyy olla hiukan erilaisissa komponenteissa josta aiheutuu piippuajan muutos. Minun näkemykseni on että ammuttaessa samalla aseella piippuaika on ratkaiseva tekijä käynnin kannalta. Siis missä vaiheessa värähtelyt ja muodonmuutokset ovat ja mikä on niiden muutosnopeus... Tämä määrittänee pääosin käynnin. Lyhennyttänä siis. Etsi laadukas patruuna jolla piippuaikojen vaihtelu on pientä. Tavalla tai toisella hae tälle patruunalle värähtelyt optimaaliseen vaiheeseen.

Tapa 1. kokeilemalla eri valmistuseriä. Tällä keinolla optimaalinen vaihe ei välttämättä löydy jos sopiva kohta on kauempana kuin on valmistuserien välinen vaihtelu. Tässä vaiheessa tulee helposti todettua: "PASKA PANOS"

Tapa 2. Muuttamalla aseen konstruktiota. Tapoja on useita. Piipun katkaiseminen, lukkoaktion vaihtaminen, tukin vaihteminen, jne... Lista on pitkä. Tuuneri on yksi konsti ja tietääkseni niistä systemaattisin. Piipputuunerilla tosin voidaan vaikuttaa pääasissa kasan pystysuuntaiseen komponenttiin johtuen ensimmäisten värähtelyjen ominaismuotojen luonteesta. Aikaisemmin mainitsemani OBT optimoi piippuajan piipun laajenemisvärähtelyn suhteen, mutta ei siitä sen enempää koska se ei ymmärtääkseni ole pienoiskivääripuolella luotettavasti tehtävissä.

Tämä selittänee sen miksi lähtönopeusvaihtelu ei välttämättä näy taululla. Eli vielä kertauksena: jos piippuvaihe on sopivasti nousussa kun luoti jättää piipun, kompensoi tämä liike hitaamman lähtönopeuden. Näin on siksi että hitaamman patruunan piippuaika on pidempi ja piippu ehtii ylemmäs. Tässä on juuri tuunerin pääidea. Toinen tärkeä on värähtelyn korkeampien ominaismuotojen amplitudin pienentäminen. Eli piippu heiluu vakaammin ja pienet muutokset piippuajassa eivät aiheuta niin suuria poikkeamia.

Ja vielä edellämainitusta kirjasta... En nähnyt kirjassa oman maan tuotteiden suosimisen merkkejä. Päinvastoin kirjoittaja taisi valitella että kun kotimaassa ei ole mitään mikä haastaisi eurooppalaiset tarkkuuspanokset. Kirjan kasa-ammuntatesteistä olen osittain SKe:n kanssa samaa mieltä mutta patruunatesteistä kannattaakin katsoa mittaustuloksia. Ne kertovat enemmän kuin se kuinka patruuna sattuu tekemään kasaa jollakin tietyllä aseella tuulisissa olosuhteissa. Federalin Gold medal ultra match on jälleen tuotannossa mutta kyseessä ei ole sama patruuna kuin takavuosina. Linjan päästä ei pukkaa enää samaa laatua ja hintakin on huomattavasti halvempi. Alkuperäinen patruuna tuotti tehtaan mukaan tappiota vaikka hinta oli korkeampi kuin lapua x-act nykyään.

Patruunoiden lajittelusta sen verran että itse sain lapua midas+:lla lähtönopeuseroja aikaiseksi kun valitsin lootasta 5 panosta joissa massat olivat kauimpana toisistaan. Vertasin lähtönopeispoikkeamaa sitten patruunoihin joissa massat olivat hyvin lähellä toisiaan. Testi oli suppea mutta erässä jossa massavaihtelu oli suuri oli myös lähtönopeusvaihtelu selvästi suurempi. Lukuja en nyt muista. Edellämainitussa kirjassa saatiin myös massavalikoinnilla aikaiseksi eroja. Eli sille saattaa olla jonkinmoisia perusteita. Mutta ehkä vain kaikkein suurimpien poikkeamien osalta. Mitä laadukkaampi patruuna sen vähemmän valikoinnilla lienee merkitystä. Jossakin tuli vastaan myös kaveri joka myi omaa tuotettaan jolla saatiin mitattua luodin asetussuoruus. En ole testannut kyseistä laitetta mutta tämän asian vaikutukselle on olemassa fysikaalisia perusteita. Nallin paksuus lienee tarkkuuspatruunoissa nykyään sillä tasolla että tämän suhteen valikointi ei enää taida olla kovin kannattavaa.

Olen kuullut monen muunkin puhuvan joidenkin patruunoiden huonosta toiminnasta tuulessa. En vain oikein ymmärrä mihin kyseinen väite perustuu. Lähtönopeudet ovat kilpapatruunoissa suurin piirtein samat. Samoin kuin luodin BC:t ovat todella lähellä toisiaan johtuen samanlaisista muodoista ja massoista. Nämä erot ovat niin pieniä että ne eivät oikein riitä selittämään joidenkin patruunoiden huonompaa käyttäytymistä tuulessa. Muita patruunan kannalta tuulenvientiin vaikuttavia olennaisia suureita ei sitten olekaan olemassa.

Omat kokemukset matalapaineaseista ovat varsin rajalliset eli olen ampunut yhden kisan piekkarilla, mutta yhteneväisyyksiä löytyy myös ns. korkeapaineaseisiin...

mysteryman sanoi:

...Eli vielä kertauksena: jos piippuvaihe on sopivasti nousussa kun luoti jättää piipun, kompensoi tämä liike hitaamman lähtönopeuden. Näin on siksi että hitaamman patruunan piippuaika on pidempi ja piippu ehtii ylemmäs...

Napsauta laajentaaksesi...

Tässä kannattaa painottaa juuri tuota oletusta, jos noi "tärinät" ovat taas laskevassa vaiheessa niin tilanne on juuri päinvastainen... Tätäkin näkee nettikeskusteluissa kun ihmettelevät, miksi jonkun "hitaamman" latauksen iskemät ovatkin ylempänä taulussa.

mysteryman sanoi:

...Linjan päästä ei pukkaa enää samaa laatua ja hintakin on huomattavasti halvempi. Alkuperäinen patruuna tuotti tehtaan mukaan tappiota vaikka hinta oli korkeampi kuin lapua x-act nykyään...

Napsauta laajentaaksesi...

Tässä voisi kysyä, että olisitko valmis maksamaan esim. 40% enemmän patruunasta, joka on erityisen tasalaatuinen? Pystyttäisiinkö tällaista käytännössä tuollaisella kustannuskorotuksella edes valmistamaan? (vrt. Erkki Seikkulan kommentti)

mysteryman sanoi:

...Jossakin tuli vastaan myös kaveri joka myi omaa tuotettaan jolla saatiin mitattua luodin asetussuoruus. En ole testannut kyseistä laitetta mutta tämän asian vaikutukselle on olemassa fysikaalisia perusteita...

Napsauta laajentaaksesi...

Mittailimme Ikäheimon Antin kanssa patruunoiden suoruuksia (6PPC) Keiteleellä viime kesänä ja Antilla oli ehkä kieroimmat paukut ikinä ja mies sekä ase olivat kuitenkin aivan liekeissä itse kisassa. Tämä tukisi omia kokemuksia siitä, että patruunoiden suoruus vaikuttaa eniten matkojen kasvaessa ja luotien nopeuksien laskiessa ja erityisesti silloin kun kyseessä on loivanousuinen piippu, joka on juuri siinä rajoilla, että vakautuuko luoti...
Herää kysymys, voisiko juuri tuo edellä mainittu olla syynä siihen ettei patruuna/ piippu -yhdistelmä käy tuulessa?

Tuohon suoruuteen voisi myös laskea lähtö nopeus vaihtelu.

Joka antilla oli varmasti kova ainakin palmisanon ruuditusta katsoessa.

Kisan kasojen kokoon sekään ei vaikuttanu.(muut ampu vaan huonommin)

Enemmän asiasta tietäviä ovat jakaneet tässä hyödyllistä tietoa mutta yksi asia haluaisin tässä vielä korostaa. Meillä kasa-ampujilla on nyt hyvä mahdollisuus suoritta kaikenlaisia testejä ja harjoitella Lapuan paukuilla SAL;in ja Lapuan välisen sponssorisopimuksen avulla. Tämä nyt koskee tietytysti niitä ampujia jotka ovat kiinnostuneet kilpailla kansainvälisellä tasolla mutta siellähän jos jossain tarvitaan sitä tietotaitoa mistä tämän topicin alla ollaan keskulteltu. Kesällä 2010 ammutaan pistepiekkarin EM.kisat ja sinne mahtuu vielä mukaan jos haluaa ottaa selvää millä tasolla ollaan pyssyjen ja paukkujen suhteessa. Ampujien tasosta ollaan jo varmoja vai :?: :?:
Lisätietoja saa allekirjoittaneelta ja tietysty myös kysymällä ihan avoimesti foorumilla.

Tervetuloa testaajien joukkoon :!:

xx

Meillä kasa-ampujilla on nyt hyvä mahdollisuus suoritta kaikenlaisia testejä ja harjoitella Lapuan paukuilla SAL;in ja Lapuan välisen sponssorisopimuksen avulla. Tämä nyt koskee tietytysti niitä ampujia jotka ovat kiinnostuneet kilpailla kansainvälisellä tasolla mutta siellähän jos jossain tarvitaan sitä tietotaitoa mistä tämän topicin alla ollaan keskulteltu. Kesällä 2010 ammutaan pistepiekkarin EM.kisat ja sinne mahtuu vielä mukaan jos haluaa ottaa selvää millä tasolla ollaan pyssyjen ja paukkujen suhteessa. Ampujien tasosta ollaan jo varmoja vai :?: :?:
Lisätietoja saa allekirjoittaneelta ja tietysty myös kysymällä ihan avoimesti foorumilla.

Tervetuloa testaajien joukkoon :!:[/quote]

Niin tarkoittaneeko tuo jälleen sitä ,ettei suomessa kilpailevia sponsori koske :?:
Tuolloin jää kerran Lapualta muutaman myyrän tyäsarka saamatta,jos ainoastaan ulkomailla kilpaileville tuo mahdollisuus suodaan
Palveleeko se kehitystä,eipä juurikaan jos harvat ja valitut jälleen kerran nauttii ilmaisista hedelmistä,mutta jos kaikilla mahdollisuus,silloin asia on OK :wink:

Laulumaa sanoi:

Mysteryman sanoi:

...Linjan päästä ei pukkaa enää samaa laatua ja hintakin on huomattavasti halvempi. Alkuperäinen patruuna tuotti tehtaan mukaan tappiota vaikka hinta oli korkeampi kuin lapua x-act nykyään...

Napsauta laajentaaksesi...

Tässä voisi kysyä, että olisitko valmis maksamaan esim. 40% enemmän patruunasta, joka on erityisen tasalaatuinen? Pystyttäisiinkö tällaista käytännössä tuollaisella kustannuskorotuksella edes valmistamaan? (vrt. Erkki Seikkulan kommentti)

mysteryman sanoi:

...Jossakin tuli vastaan myös kaveri joka myi omaa tuotettaan jolla saatiin mitattua luodin asetussuoruus. En ole testannut kyseistä laitetta mutta tämän asian vaikutukselle on olemassa fysikaalisia perusteita...

Napsauta laajentaaksesi...

Mittailimme Ikäheimon Antin kanssa patruunoiden suoruuksia (6PPC) Keiteleellä viime kesänä ja Antilla oli ehkä kieroimmat paukut ikinä ja mies sekä ase olivat kuitenkin aivan liekeissä itse kisassa. Tämä tukisi omia kokemuksia siitä, että patruunoiden suoruus vaikuttaa eniten matkojen kasvaessa ja luotien nopeuksien laskiessa ja erityisesti silloin kun kyseessä on loivanousuinen piippu, joka on juuri siinä rajoilla, että vakautuuko luoti...
Herää kysymys, voisiko juuri tuo edellä mainittu olla syynä siihen ettei patruuna/ piippu -yhdistelmä käy tuulessa?

Napsauta laajentaaksesi...

Olisin valmis maksamaan pienoiskiväärin paukuista vaikka euron kappale jos laatu olisi todella poikkeuksellinen. Kuitenkin JOSS samaa patruunaa olisi saatavana samoilla komponenteilla mutta alhaisemmilla toleransseilla kohtuulliseen hintaan. Näin halvempaa voisi käyttää harjoitteluun ja huipputavaraa pitkille matkoille ja metsästykseen. Viimeksi mainitun uskaltaa nyt sanoa ääneen kun metsästyslaissa aikaisemmin ollut naurettavuus on korjattu. Tällä viittaan 150J --> 100J luodin energian alarajaan.

Menee muuten yhä enemmän offtopiciksi mutta aihe on mieleenkiintoinen joten menköön...

Tuo vakautuminen tuntuisi järkevältä selitykseltä heikolle tuulikäyttäytymiselle. Bryan Litzin kirjassa on mitattu yliäänisen luodin BC joka on aivan vakautumisen rajalla. Lento on tässä tilassa ilmeisesti epävakaata sillä BC oli merkittävästi täysin vakautunutta vastaavaa luotia alhaisempi. Tämä tarkoittaa siis suoraan suurempaa tuulenvientiä. Lisäksi olen huomennut tehdessäni aliäänistestejä vaippaluodeilla että aliäänisalueella luoti saattaa menettää vakautensa jossain vaiheessa lentorataa vaikka lentoradan alkuvaiheessa se olisi vakaa. Tällä viittaan Laulumaan mainitsemaan pitkän matkan heikkoon käyntiin. Ilmiö on yleisesti tunnustettu mutta en ole löytänyt sille kunnollista teoriaa. Oletan että ilmiö liittyy luodin dynaamiseen vakauteen joka on ratkaiseva tekijä siihen miten luoti selviää vakaana yliäänialueelta aliäänialueelle siirryttäessä. No ei siitä sen enempää.

SKe, minulla on varmasti pienoiskivääristä vielä vähemmän kokemuksia kuin sinulla. Mutta oli ase mikä tahansa niin sen täytyy toimia samojen fysiikanlakien alla kuin muidenkin. Piippuvärähtely on kasa-ampujan kaveri. Ilman sitä ei olisi mitenkään mahdollista ampua niin pieniä kasoja kuin nykyään ammutaan. Ainakaan niin kauan kuin lähtönopeusvaihtelu saadaan kokonaan poistettua. SKe:n kehotuksesta heitänkin ilmoille kysymyksen: Olisiko niin että pienoiskiväärillä lyhyt ja paksu piippu ei pysty ampumaan niin hyvää kasaa pitkälle matkalle kuin ohuempi ja pitempi. Tälle perusteena se että jos piipun jäykkyyttä lisätään niin värähtelyjen amplitudi pienenee. Tämä aiheuttaa sen että jossain vaiheessa piippuvärähtely ei välttämättä pysty enää kokonaan kompensoimaan lähtönopeusvaihtelua. Tämä raja tulee paksulla piippulla aikaisemmin vastaan ja erityisesti kun pakkovoima on pieni, kuten pienoiskiväärissä. Missä raja sijaitsee riippuu pääasiassa lähtönopeusvaihtelusta ja ampumamatkasta. Missä paksuus/pituusluokassa liikutaan on mielenkiintoinen kysymys. Vielä mielenkiintoisempaa olisi joskus tehdä asiasta mallinnus vaikkapa elementtimenetelmällä...

Ketjun aiheeseen palaten... Sain tänään testiin pari laatikkoa x-actia... Pitää ensi viikolla pyörähtää radalla. Voin laittaa kommentteja kun saan jonkinlaisia mittauksia suoritettua.

:? :? Enpäs ole minäkään paljon piekkarikasoja ampunut, mutta ampumisen teoriaa olen tutkinut sitäkin enemmän. Tosin täytyy heti tässä yhteydessä tunnustaa, että tietoni matematiikasta ja fysiikasta voisivat olla vieläkin syvällisemmät.

Olen ilmaillut jo noin 40 vuotta. Ilmailussa tunnetaan tarkasti yliäänisen ( supersonic ) ja äänennopeuden alueen ( transsonic ) käyttäytyminen. Kun lentokone ( se on luotiin verrattava lentävä partikkeli ) kulkee transsoonisen alueen läpi, siihen vaikuttavat lentorataa vaaputtavat voimat. Myös pienoiskiväärin luodissa vaikuttavat samat voimat. Jos luoti lähtee sellaisella nopeudella, että se ennen maaliin osumistaan läpäisee transsoonisen alueen, osunta heikkenee merkittävästi. Tästä syystä pienoiskiväärin patruuna on ladattava joko niin kovaksi, että luoti vielä maaliin osuessaan on supersoonisella alueella TAI niin alhaiselle nopeudelle, että luoti on koko lentoratansa ajan aliäänisellä alueella.

:idea: :idea: Ja vielä yksi virheellinen käsitys on korjattava. Jos luoti lähtee pienemmällä nopeudella kuin toinen luoti, sen osumapiste on AINA alemmassa kohdassa kuin nopeamman luodin osumapiste. Tämä perustuu ballistiikan kumoamattomaan perustotuuteen. Kun kappaleen nopeutta lisätään, se siirtyy ylemmälle lentoradalle. Toki luodin lentorataan ja sen lennon kaikkiin vaiheisiin aina patruunan syttymisestä asti vaikuttavat hyvin monet seikat. Siten osumapistekään ei ole aina siinä, missä sen "pitäisi" olla.

kaleviys sanoi:

:?

:idea: :idea: Ja vielä yksi virheellinen käsitys on korjattava. Jos luoti lähtee pienemmällä nopeudella kuin toinen luoti, sen osumapiste on AINA alemmassa kohdassa kuin nopeamman luodin osumapiste. Tämä perustuu ballistiikan kumoamattomaan perustotuuteen. Kun kappaleen nopeutta lisätään, se siirtyy ylemmälle lentoradalle. Toki luodin lentorataan ja sen lennon kaikkiin vaiheisiin aina patruunan syttymisestä asti vaikuttavat hyvin monet seikat. Siten osumapistekään ei ole aina siinä, missä sen "pitäisi" olla.

Napsauta laajentaaksesi...

En ole aivan varma mikä oli pointtina. Mutta homma ei välttämättä toimi näin mikäli ampumamatka on sellainen että piipun maaliin osoittavan projektion vaihtelun suhde luodin putoamaan vaihteluun on riittävän suuri. Eli jos piippu heittää hitaamman luodin ylemmäs kuin ulkoballistinen putoama pudottaa hitaampaa luotia.

kaleviys sanoi:

:idea: :idea: Ja vielä yksi virheellinen käsitys on korjattava. Jos luoti lähtee pienemmällä nopeudella kuin toinen luoti, sen osumapiste on AINA alemmassa kohdassa kuin nopeamman luodin osumapiste. Tämä perustuu ballistiikan kumoamattomaan perustotuuteen. Kun kappaleen nopeutta lisätään, se siirtyy ylemmälle lentoradalle. Toki luodin lentorataan ja sen lennon kaikkiin vaiheisiin aina patruunan syttymisestä asti vaikuttavat hyvin monet seikat. Siten osumapistekään ei ole aina siinä, missä sen "pitäisi" olla.

Napsauta laajentaaksesi...

Käsitinkö nyt siis oikein kun kerroit, että hitaamman kuulan osumapiste on aina alempana kuin nopeamman :?:

HUBA :!:
Ainoat ilmaiset hedelmät joista minä tiedän tarjotaan tällä viikolla Kööpenhaminassa. :lol:

VKA-pisteiden TOP 10 porukka ovat kyllä mielestäni uhranneet aikaa ja rahaa niin paljon että voidaan katsoa että he ovat ansainneet ne harvat piekkaripaukut mitä ovat palkinnoksi saanneet.
Heistäkin jalomielisimmät lahjoittivat osuutensa että voitaisiin edistää kasa-ammuntaa jollain sopivalla PR tilaisuudella.
Tämän tilaisuuden sisältö ja ajankohta päättää kasa-ammuntajaosto ja sinne on joka vuosi löytynyt vapaita edustuspaikkoja niille jotka ovat halukkaita talkoohommiin ja/tai muuten vaan haluavat edistää kasa-ammunta urheiluna.

Nyt löytyy myös SAL:n eri valiokuntiin tilaa asiantuntijoille joten kaikki vaan mukaan .... eiköhän me sitten porukalla löydetään se salaisuus millä saadan ne osumat paikalleen.
Itse olen jo hypännyt sinne ensimmäiselle oksalle matkalla latvaan, elikkä harjoittelen paljon enemmän kuin koskaan. En tiedä opinko mitään, mutta ainakin saan kerättyä tauluja joista voi sitten tehdä jonkinlainen tilastollinen yhteenveto.
Siihen tarvitaan sitten matematiikkaexperttien apua, oma laskutaito loppuu tällä hetkellä 23X:ään.

Mennäkseni Huban alkujuontoon, niin ymmärtääkseni hän ja moni muukin tuskailee patruunoiden laadun epätasaisuuden kanssa. Viime kesän kilpailuissa kuuli yhden jos toisenkin, itseni mukaanlukien, kiroilevan yhtäkkisistä "hyppyheikeistä", jolloin osuma oli muutaman sentin ylempänä/alempana kuin muut.
Seikkulan artikkeli oli jotenkin lohduttava, kun hän kertoi miten vaikeaa on virittää tuotantoteknologia kyllin tarkaksi.
Noista räsähtelevistä/tussahtelevista paukuista on kai vedettävä se johtopäätös, että potkun voimakkuus vaihtee. Onko kyseessä nalllimassan vaiko ruudun määrän vaihtelu, vai onko näissä muutamissa onnettomissa paukuissa kyse molemien yhteisvaikutuksesta. Joka tapauksessa vaihtelua on, koska sen voi aistinvaraisestikin todeta.
Toivottavasti tämä koko keskustelu otetaan vakavana tuotekehityskeskusteluna Lapualla, jonka maineesta partuunan valmistajana on myös kysymys.
Oma vähäinen piekkarikokemukseni on kallistanut vaakakupin Lapuan partuunoiden puoleen, koska niillä olen parhaat kasani ampunut. Nyt vain on niin, että ampuminen ja lottoaminen ovat kaksi eri asiaa.

Mikä porukka saa mennä testaamaan sinne lapualle niitä patruunoita.

Onko se maksullinen paukkuistaan vai pelkkä rata maksu kuten ennen.

Nimimerkillä: toinen jalka jo autossa.

(yhteyshenkilö)