Pistelajien MM-kisat, Etelä-Afrikka 2019 jälki analyysiä

L

Long Range

Well-known member
Vaikka kasa-ammuntakin on yksilö laji,on Tiimi työ ja tiedon siirtäminen yksi tärkeä tekijä.jos aiotaan menestystä ylläpitää ja saada mahdollisten uusien ampujien tietä huipulle tasoittaa / kynnystä mataloittaa.

Eka on tietty se,ettei välineissä anna yhtään tasoitusta.Sitten on jokaisen omasta ahkeruudesta / lahjakkuudesta loput kiinni.

Olisiko tälle palstalle hyvä avata OMA OSIO: Kasa-ammunta välineiden hankintapaikat.Tiedottaa myös mahdollisista välineiden yhteis ostoista jne.

Samoin aseseppien yhteystiedot ja sekin mihin asetyyppeihin sepällä on erikois osaamista.(Impparit,piekkarit,keskisytytteiset)

ASIOINNIN HELPPOUS on avain sana monessa savotassa.

Pyydän kisoissa mukana olleita Tapani,Risto,Ulla,Jyrki,Tomi.Aappo,TeeHoo kommentoimaan tähän alle huomioitaan.
Lähetin ao tekstin jo Piekkaritiimiläisille,jolla johdattelin "jälkianalyysiin"

------------

Tiimiläisistä Tapani, Risto ja Tomi olivat mukana tuomassa menestystä Suomeen.Kaikilla killuu jonkunväristä mitalia kaulassa!!!!

Kun olette palautuneet,niin kirjoitelkaahan näkemyksiänne.

Tuloksia katseltuani ja Tomin & Tapanin kanssa puhelimessa haasteltua voin jotain tuntemuksia tähän alustaa,miltä näytti täältä kaukaa katsellen:
(Osallistujat oikaiskaa,jos vääriä päätelmiä)

*Erikoisen haastavat pyörivät tuulet.Ampujalla iso merkitys,suurempi kuin välineillä.

*Kotirata etu Etelä Afrikan ampujilla.Selkeästi tunsivat radan metkut parhaiten.
Erityisesti ilma-aseella kovaa dominointia.

Oliko heillä kuinka paljon noita Thomas rifle imppareita? Ainakin juniori Robyn Crabb ampui sillä.(Voitti aikuisetkin LV.ssä)

www.thomasrifles.com/br-rifle.html


*Italialaisten napakka menestys.Tapani viittasi puhelimessa,että taustalla varakas liitto,joka pystyy tukemaan ampujia vahvasti.
Harrastaja määrä siellä suuri.

*Viitteitä siitä,että kotimaassakin osataan sepittää antoi,se että Tapanin rakentama Sporter on edelleen kärkipäätä ja Tomin nopea omakätinen piipun vaihto Jenkki piekkariin näyttää onnistuneen.(LV ja HV-luokkien paras taulu sillä Tomin ampumana). 250 / 17 X.

*Valmiit Jenkki vermeet auttavat edelleen menestyksessä. Maurice Hassard (Englanti) sen taas näytti.Sporter ainakin Calfeen tekemä.

*Jyrki menestyi tasaisesti. Ampuiko Jensin piekkarilla? Kenen sepittämä? Stenroos?

Kirjoitelkaa kun jaksatte!!!

Terveisin,

Timppa
 
Omalta osaltani on myönnettävä, että kahtena ilpparipäivänä oli ihan hukassa tuulen kanssa. Lisäksi iski kova kilpailujännitys. Hyvä ettei mennyt vellit housuun. Kokemustakin on erittäin vähän, kun ei ole omia ilma-aseita. Tapanikin totesi LV-ilpparin jälkeen: "Eipä on savolaispoekoo nöyryytetty ikinä näen pahasti."
R-koski varoitteli tuuliolosuhteista, mutta en olisi uskonut, että niin karua voi olla. Kotimaassa harva lähtee ulkoiluttamaan piekkariakaan sellaiseen ilmaan. Onneksi harjoiteltiin Tapanin kanssa Keiteleellä ennen lähtöä kovassa tuulessa. Kottipaikka oli tuolloin siniseltä. Afrikassa sekään ei riittänyt.
Sportterissa lankesin siihen virheeseen, etten napsutellut osumaa lähemmäs kymppiä. Muotion Jyrki ampui samalla aseella ja kärsi kottipaikan etäisyydestä vielä enemmän. Kotin pituudellakin on rajansa. Mitä kauempaa joudut hakemaan, sitä epävarmemmaksi kympin haku muuttuu.
Rata oli sellainen suuruskaukalo, jossa korkeat reunat molemmilla sivuilla. Kun ammuit oikeassa laidassa, vasemmalta tuleva tuuli törmäsi sivuvalliin ja puski takaisin vasemmalle. Paikallinen ratamestari sanoikin: "Makuuhuonepuheilla ja tuuliviireillä on yksi yhteinen tekijä: Ne molemmat valehtelevat."
Valmistautuminen kisoihin oli perinpohjainen. Saksan reissulta haetut paukut, aseiden piippuhuollot, tuet ym. tekniset asiat olivat kunnossa. Ainut murhe taisi olla Tomilla ja Aappolla, kun hylsyt jäivät pesään. Sekin asia korjautui pikaisesti.
Kalustoa ei voinut syyttää, sillä kaikkina päivinä vallitsi "ampujan kelit". LV-piekkarissa tuulet vähän hellittivät ja tulokset kohenivat heti. Se että italialasilla on kieltämättä taustallaan leveämmät hartiat, ei yksin selitä heidän menestystään. Jututin yhtä heistä ja utelin "salaisuutta". Mies kertoi, ettei sellaista ole. "Laadukas ja siihen sopiva patruuna ovat kaiken lähtökohta". Kertoi ampuvansa kahdella aseella Lapuaa ja yhdellä Eleytä. Harjoittelee ympäri vuoden vähintään kerran viikossa. No olihan italialaisilla komea määrä kalustoa; 750 kiloa tavaraa.
Nyt täytyy lähteä mieluisaan tehtävään, sillä maakuntalahden toimittaja koputtaa pian ovelle. Jatketaan myöhemmin. Pakiskaa muutkin.
 
Paljonko tuollasella matkalla/aseella on tuulenviemä milleissä? Voiko sitä verrata PPC:n vientiin?
 
50 metrin pistetaulun sinisen renkaan keskikohdalta eli 6-7:n välistä on napakymppiin on matkaa 1,5 cm. Se on aivan tavallinen kottietäisyys, joka ei ainakaan itselläni aiheuta vielä kiikarin napsuja. Kuutosrenkaan ulkokehältä matkaa keskelle on 2 senttiä. Se vielä menettelee, mutta kauempaa kotin hakeminen alkaa olla arpapeliä.
Kysyit Nalle kysyi tuulenviemää. Voi se kovassa puuskassa olla 2x edellä mainitut etäisyydet. Kyllä kun oikein hökeltää, niin saahan vastaavan aikaiseksi 6PPC:lläkin. Kun matkat ovat 50 metriä ja 100 metriä, niin vähän vaikea verrata. Eiköhän väärästä tuulenluvusta seuraa suurinpiirtein samanlainen katastrofi. Joku ballistikko/MOA-mestari vastatkoon tieteellisemmin.
 
Piekkari 50 m:iin ja PPC 100 m:iin vie kokolailla samanverran.

Ballistiikkaohjelmatkin jopa samaa mieltä:

Esim. Center-X.lle 4 m/s 90 asteen sivutuuli antaa tuulenvienniksi 50 m:iin 29 mm ja esim.70 gr Sierralle 4 m/s 90 asteen sivutuuli antaa 24 mm 100 m:iin.

Kun piekkaritiimi koottiin v.2012 oli ihan ekoja ihmettelyn aiheita se,kun Suomesta oli joukkue USA.ssa MM-kisoissa ja he saivat siellä ampua kokeeksi Jenkkien aseillakin.Tuulen vienti Jenkkien piekkareilla oli pienempi JOPA SAMOILLA PAUKUILLA,kuin suomalaisten piekkareilla.

Tätä asiaa käsiteltiin moneen eri otteeseen otsikolla "Kohti pienempää tuulen vientiä".
(Nämä eivät korreloi PPC.hen,se on ylisooninen ja kun luoti pyörii n.3000 r/s ja piekkarissa n.800 r/s).PPC.ssä noin kovalla pyörimisnopeudella ilmanvirta kulkee rihlaurien yli ja "kaivautumista" ei juurikaan ilmene..

Mihin päädyttiin?

1)Hitaampi paukku vie piekkarissa vähemmän tuuleen kuin nopea

2)Kohdasta 1 syntyi uskomus,että alle äänen nopeuden liikuttaessa,luodin pyörimisnopeudella olisi merkitystä tuulen vientiin eli rihlaurat "kaivavat" ilmaa ja mitä nopeammin pyörii,sitä enemmän kaivaa.

3)Kohdasta 2 johdateltiin,että rihlapalkkien muodolla ja syvyydellä olisi merkitystä.Matalat palkit ja viistetyt reunat vähentäisivät "kaivautumista".
Esim Shilen Ratchet,Muller MI piiput.
Matalapalkkisilla (4-palkkia) viistetyillä on saatu hyviä tuloksia,mutta nyt on viitteitä,että 8-palkkinen ja ERITTÄIN MATALAT palkit saattaa nousta tuon ohi.Paul Tolvstad läppää Mullerin piipuista nyt tuollaisia parasta aikaa ja katsotaan nousevatko ne pysyvästi kärkeen USA:ssa.

4)Piipun suun katkaisukohdaksi on haettu perinteisesti ahtaampaa kohtaa kuin piipussa on aiemmin.Ihan oikein,mutta kun lyijyluoti pitäisi saada lentomatkalleen ABSOLUUTTISENA MUODOLTAAN. Eli luoti absoluuttisen pyöreä ja myös rihlauriltaan täysin samanlainen.
Jos yksikään rihlaura on vähänkään syvempi/matalampi kuin muut niin luoti vipattaa,aiheuttaa suuremman "tuulipussin" ja vienti tuuleen kasvaa.
Tuo katkaisukohdan absoluuttisuuden toteamiseen ei aseseppien mittavälineet riitä.Yhteistyötä huippumittalaitteiden omaavien oppilaitosten / yritysten kanssa tarvitaan.

5)Aseen saaminen tunerin avullla hyvään tuninkiin vähentää tuulen vientiä.Eli siinäkin tulee eteen tuo luodin vipatus,tuulipussin kasvaminen / pieneneminen.

Tuulenvientiä ei tietty saada kokonaan pois muulla kuin Laser ammuntaan siirtymällä,mutta kaikki tuo edellämainittu on "sairauden hoitoa" ja viirien lukeminen sitten "oireen hoitoa"-:).

Timppa
 
Varma ja horjumaton vakaumukseni lienee, että luodin pyörimisnopeus vaikuttaa tuulen vientiin. Siis kuta nopeammin luoti pyörii, sitä vakaammin se etenee radallaan. Tähän ilmiöön yritetään vaikuttaa lisäämällä ruutia. Toisaalta saman tuloksen antanee kireämpi rihlan nousu.

Kyseessä on jatkavuuden laki. Ilmiötä on helppo havainnollistaa kokeilemalla lasten hyrrän pyörittämistä. Kun se pyörii nopeasti, se keskittää automaattisesti pyörimisliikettä. Kun pyöriminen hidastuu, hyrrä alkaa hoippua.
 
Piekkari alisoonisena Vo 325 m/s ja PPC ylisoonisena 1000 m/s +- ovat eri asia.

Tämä ollut yksi kehityskohde piekkaritiimillekin eli "oppia pois" joistakin PPC puolella opituista asioista.

On paljon samaa,mutta paljon myös eroja piekkareiden / PPC.n virittämisessä.

Timppa
 
Ei yhtään eri asia. Jatkavuuden laki on universaali eli siitä ei ole poikkeuksia. Toki tuulen vienti vaikuttaa eri tavalla eri nopeuksilla eteneviin luoteihin, mutta kyse on vain muutosvoiman suuruudesta.
 
Tämä nyt lähti OffTopic puolelle.Tarkoitus oli saada Etelä Afrikasta palanneilta raporttia meille Härmässä olleille.

Menköön...

Pyydän sinua Kalevi tutustumaan piekkarin tuulenviennistä tehtyihin tutkimuksiin. PPC eläköön omaa elämäänsä.

Tuossa McCoyn USA.n armeijan rahalla tehty:

https://apps.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a229713.pdf

Tuosta linkistä löytyy alas rullaamalla vertailu,jossa mm. Lapuan Doppler tutkalla tehtykin mukana ja verrattu kuvassa esim. McCoyn tuloksiin.

https://finnaccuracy.com/blogs/fa-news/22lr-long-range-trainer-how-to-get-best-out-of-it

Ne ovat varsin yhtäpitäviä:

Piekkarin luodin tuulenvienti kasvaa JYRKÄSTI kun ylitetään 0,89-0,92 kertaa äänennopeus.Eli 305-315 m/s.Jossakin oli päädytty,että tuulenvienti olisi pienimmillään nopeudessa 289 m/s eli 0,84 x äänennopeus.

Lapuan normipaukun Vo = 327 m/s.

10 m:n päässä 322 m/s

50 m:n päässä 304 m/s

100 m:n päässä 284 m/s

Vo 315 m/s antaisi 0-50 m:n matkalle melko optimaalisen tuulenviennin.

Tästä on monia käytännön esimerkkejä täälläkin.Esim. RWS:n R50 patruuna vielä Lapuaakin nopeampana ei ole käynyt lyhyissä piipuissa,mutta pitkissä kylläkin.
Lyhyt piippu antaa piekkarissa kovemman Vo arvon ja siitä seurauksena tuo edellä mainittu.

Ennen kuin näistä asioista mitään ymmärsin ihmettelimme kaverini kanssa radalla ampuessamme 2:lla eri Valmet Leijona piekkarilla kasoja 50 m:iin normipaukulla ja vanhalla Lapuan hitaalla Subsonic paukulla.
Subsonicin tuulenvienti oli selkeästi pienempi samoihin viirin häntien asentoon ammuttaessa.

Timppa
 
"Hyrrävoimaksi nimitetään mekaniikan ilmiötä, jonka mukaan nopeasti pyörivä hyrrä pyrkii vastustamaan akselin asentoon kohdistuvia muutoksia."

"Mekaniikan I peruslaki, eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkavuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki)
Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy levossa, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia."

Hyrrävoima ja jatkuvuuden laki ei ole sama asia. Esim kuin luoti lentää ja pyörii akselinsa ympäri ja siihen vaikuttaa sivutuuli, niin sivutuuli ei pyri epäväkauttamaan luodin pyörimisen pituusakselin asentoa vaan siirtämään luotia tuulen suuntaan pituusakseleineen päivineen. Luodin pituusakselin asentoa ja vakautta häiritsee muut tekijät, kuten prekessio ja nutaatio, joiden vaikutuksesta luodin pyörimisen pituusakseli on menosuuntaan vai keskimäärin. Jos luodin pyörimisnopeus on "oikea", niin luodin lentorata on sen kaaren tangentin suuntainen, mutta on silti staattisesti epästabiili. Luodin pyörimisen takia luodin lentorataa häiritsee muutkin tekijät, kuten hyrräpoikkeama, magnus efekti ja poisson efekti. Osa näistä vaikutuksista kumoaa toisensa joissakin määrin.

Jouko

Jouko
 
Lainaus wikipediasta:

Fysiikka on kokeellinen ja eksakti luonnontiede. Kokeellisuus eli empiirisyys tarkoittaa sitä, että luonnonilmiöitä koskevat havainnot ja mittaukset ovat kaiken fysikaalisen tiedon pohja. Fysikaalinen tieto on aina kokeellisesti koeteltua. Eksaktisuus merkitsee, että fysiikan tulokset pyritään ilmaisemaan matemaattisessa muodossa ilmiön havaittuja säännönmukaisuuksia esittävinä lakeina, joiden avulla voidaan tehdä ilmiötä koskevia kvantitatiivisia ennusteita.

Kun luodin käyttäytymistä sen lentoradan aikana tutkitaan ja mitataan, niin se on fysiikkaa.

Edellä mainitun valossa uskon mieluummin fysikkaan kuin omiin päätelmiin.

Jouko
 
Takaisin Afrikkaan.
Krokodil Spruit-ampumarata tulee olemaan kahden vuoden kuluttua MM-kisa-areenana keskisytytteisten ampujille. Piekkarirata on mikä on, mutta pitempi baana on ainakin oman arvioni mukaan selkeämpi. Oikealta kun puhaltaa, niin puhaltaa kovaa. Ihan aamulla voi olla leppoisampaa ja tuulla molemmin puolin, mutta päivän mittaan varmuudella voimistuu. Myös kovalla tuulella suunta voi vaihtua. Jos mahdollista, niin molemmin puolin varsinaista rataa kannattaisi viritellä muutama varoitusviiri kertomaan, mitä tuleman pitää. Syklit ovat sen verran pitkiä, että viidesti ehtii, kun ei jää tupeloimaan.
Jos tuulee vasemmalta, ei voi olla varma, että sykli kestä kovinkaan kauan. Sitäpaitsi vasemmalla on erilaisiä kumpuja ja valleja, jotka aiheuttavat turbulenssia (korjaa Kalevi, jos termi väärä).
Jututin radan omistajaa ja kysyin sääolosuhteista. "Näin elokuussa ammutte tuulten suhteen kaikkein pahimpaan aikaan. Syyskuussa ja lokakuussa on huomattavasti helpompaa."

R-koski tietää millainen maaperä on. Nyt tiedämme mekin, jotka paikalla kävimme. Kolmijalkaviirinvarret ovat kätevät, jos niitä painon puitteissa on vara ottaa lentolaukkuun. Voihan ne toki tilata paikalle jonkun tutun kautta. Kolmijalat eivät pysy pystyssä ilman painoja tai sidontaa.
Maaperä on kovaa, vähän niin kuin huonoa sementtiä. Jos siihen hakkaa piikillä reiän, se täyttyy välitömästi hiekalla kun nostat piikin ylös. Näin ainakin kuivana kautena. Osa meidän porukasta kävi Pretoriassa rautakaupassa. Ostettiin 12 millin rautatankoa ja kun kaupan "ahkerat" pojat eivät suostuneet sitä katkomaan, myös rautasaha ja jesaria ostettiin. Sahattiin tangosta n. 40 cm pätkiä. Ne lyötiin moskalla (ostakaa oma) maahan ja sidottiin viirinvarsi jesarilla siihen. Ei heilu, ei horju.
Radalla pölisee hiekka. Kannattaa suojata vehkeensä (ampuma).

Radalla on ravintola, metallipaja, iso lataustila ja siistit vessat. Kävelymatkat ovat lyhyitä.

Ps. Eniten tarjoavalle Risto tai minä kerromme, mistä löytää kuusi kappaletta valmiita, rautatankoja, vieläpä teroitettuja.
 
Viitaten T-H:n viestin loppukaneettiin, eniten tarjoavalle löytyy meikäläiseltä myös kuvatodisteita :D Pakkohan se oli ikuistaa, kun aikuset ukot jäynäilee kuin teinipojat!
 
Et. Afrikasta pari sanaa...
Rata on yli kilometrin korkeudella merenpinnasta. -> omat haastensa tuo sekin.
Tuuli kovaa heti klo 9:30 jälkeen ja erittäin puuskaista ja suunnan vaihtelut nopeita.
Jos tuuli kääntyy etukautta, on odotettava hetki, muuten osuma löytyy ei toivotusta paikasta.
Vallitseva tuuli on tarkistettava radan lipuista, jos viirit näyttää vastaan, voi ampua sighterin, mutta ei kilpatauluun. Vie vasten viirejä helposti.
Riippuen ampumapaikasta ja tuulen suunnasata voi ampua sekaviireihin, ensimmäinen määrää kaiken. toisessa paikassa vain takakenttä. Nämä on kokeiltava.
Tyyntyvään tuulen voi ampua yhden, ehkä kaksikin, mutta on varottava, jos tuuli oli ensin kovahko. Vinttaa sitten silmänräpäysessä viirit toisinpäin.
Kun viirit lähtevät pyörähtämään on odotettava, että vallitseva tuuli kääntää viirit, muuten taas kaukana.
ok, nämä montturadalta, mutta kova haasta pitkälläkin radalla on päivän mittaan lämpiävä sora/hiekkapohja. Tuuli voimistuu lämpiämisen mukana ja pyrkii aiheuttamaan pyörteitä. näitä nähtiin useita, useimmat tulivat vasemman kautta. niin voimakkaina, että kaikki oppivat sitomaan viirit maahan kiinni.
kalustosta ja muusta myöhemmin, kun saan tietämyskoneen auki.
t.t
 
Etelä-Afrikan kalustosta,
On totta, että siellä oli näytillä kovia pössyköitä.
Ilma-aseissa on kuitenkin monia merkkejä joilla voi pärjätä, AirArms, TM, Steyer, Thomas, LW, Feinwerkbau.
Ehkä suurin yllätys on tuo Hein Frohmann, joka on tuunannut valtaosan Etelä-Afrikkalaisten pyssyistä.
Hänen menestyksensä ei tullut yllätyksenä, kaveri tuntee tuon radan tuulet ja osaa välttää virheet.
Vieressä Kevin du Toit veti 250 impparilla, kun itse kämmäsin varmaan 10 pistettä pois. Ja ampui aivan eri aikaan, kuin minä
ja ihan ihmeellisiin viirinasentoihin. Ei puhuta vielä enempää imppareista, mutta Etelä-Afrikka on niiden erikoismaa.

Piekkareissa sportterit, erityisesti tuo vanha Millerin Deputy Sheriff on kova laite. Mutta toisaalta ampuu ja testaa enemmän kuin me muut.
Kiertää ja on parhaillaankin Usassa ampumassa kilpaa. Mutta takaan ja vannon, että linjasta löytyy vähintään 15 sportteria, joilla olisi voinut voittaa.
Osa ei keskity sportterin voittoon, vaan hyviin asemiin 3Gun Aggreen.

LV pyssyt, taas 30, joilla mahdollisuus voittaa, itsekin vedin kisojen parhaan kortin kaikista, kun arpaonni kerrankin antoi mahdollisuuden ampua
aamusta. Australialaisilla on erilainen taktiikka kuin muilla, vetävät LV:n sportterilla, jossa on variaabeli kiikari ja kääntävät suurennoksen isolle.
Heillä HV on se "spesiaali" jonka pitäisi sitten olla huippua. Joillain on varaa rahdata 5 pyssyä, eli oma joka lajiin.

HV on sama juttu, 30 pyssyä, joilla voi voittaa. Pitävät mukavampana, kun voi laittaa painoa ja näin hieman tasoittaa ampujan penkkitekniikan virheitä.

Paljon sporttereita oli vanhasta Turbosta (MK1) ja uudemmista DiOrioista, sekä Stillereitä. Mutta oli siellä hyvin ampuvia Ansuja, Suhleja, Feikkuja ja muita merkkejä.

LV valtamerkki saattoi olla Stiller, Ausseilla oli näitä, osa hankittu Usasta, osa tehty Ausseissa. Samoin Englantilaisilla, joille Hassard on niitä Usasta raahannut. Tosin tuonut myös muita huippuaseita, niin että Brittien tulli oli ruvennut vähän kyselemään.

Italialaisilla oli myös Bleikeria ja Grunig&Elmingeriä. GP Mazzolari, 5Gun voittaja ampuu G&E:llä. Mutta Atzeni ja Carmen ampuvat Ansulla.
Viimeisen kortin Hassard ampui HV:ssä sportterilla. Death Valley Muellerin piipulla ampuu tyynessä kuin laaseri, mutta kelissä oli sitä mieltä, että Sportterin Shilen vie tuuleen vähemmän. (Piti varmistella).

Italialaisten menestys ei tullut yllätyksenä, ovat aina olleet maailman huippua. Ampuvat n.40 kisaa vuodessa ja Mazzolari käy treenamassa vähintään kerran viikossa.
Mielenkiintoinen asia oli Italialaisten rahti, 750kg lentorahtina, vain aseet ja patruunat tuotiin itse.. Ehkä kannattaisi tutkaista tuota. Kaikilla pyöräkärryt, joilla tuotiin teltasta rojut linjan taakse.
Nyt Rapala on Lapuan maahantuoja tuolla, eli jotain apuja voisi kysyä siitä suunnasta. Tuovat myös VV:n ruuteja.

T:Tomi
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös